tag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.comments2011-06-11T00:16:46.367-07:00Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comBlogger23125tag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-26673052701478739272011-06-11T00:16:46.367-07:002011-06-11T00:16:46.367-07:00Lokaalin maksimin yksi ikävä puoli on se, että jos aiot taistella tuota loppunsa asti hiottua tehotonta tapaa vastaan, sinun pitää ensin itse olla mestari tuossa työtavassa. Muuten jutuillasi ei useimmiten ole painoarvoa. <br /><br />Muut ajattelevat, että et vain osaa työskennellä kuten he ja siksi sinulla kuluu aikaa tuossa työvaiheessa niin kauan.<br /><br />Tehottomalta tuntuvan tavan opettelu voi olla turhauttavaa, mutta toisaalta sinä aikana voi pistää ylös tarkemmin mikä tuossa tavassa oikeasti mättää. Näin saa paremman yhteisen kielen työskentelytavan &quot;mestareiden&quot; kanssa. Ja ehkä samalla tulee vältettyä se salakuoppa, että arvostelisi myös asioita, joiden kontekstisidonnaisuudesta ei oikeasti vielä ole ihan perillä.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-46292028368875792922011-06-10T06:19:19.433-07:002011-06-10T06:19:19.433-07:00Moro Teppo,<br /><br />Tuosta lokaalin maksimin ajatuksesta sain mainion ahaa-elämyksen. Se on oikeasti yksi muutosvastarintaa aiheuttavista asetelmista. Uuden omaksuminen tai keksiminen tuntuu vain yksinkertaisesti niin työläältä ja ehkä vähän pelottavalta. Siksi niin usein on vain parempi pysyä rutiineissa.<br /><br />Näin jälkeenpäin kun asiaa ajattelee, niin monessa kokemassani projektissa on järkevien asioiden tekeminen ja uuden omaksuminen tuntunut tuulimyllyjä vastaan taistelulta. Tämä lokaali maksi selittänee ainakin osan siitä kamppailun määrästä.Antti Niittyviitahttp://ohjelmistotestaus.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-64434269683025977012011-06-09T06:39:31.894-07:002011-06-09T06:39:31.894-07:00Kirjoituksesta: Hyvä mielipide. Kuinka paljon kuitenkaan kannattaa panostaa testitapauksiin sellaisenaan? Kuinka paljon vikoja testitapaus voi löytää? Onko se yksi vika per tapaus (+ regressio) vai enemmän?<br /><br />Vähän taas of-the-topic, onko testitapaus edes validi ajattelumalli? Eikö voisi mitata testausta testaustyönä tietyssä aikaikkunassa? Siinä olisi mahdollista suorittaa testaus tiettyjen heuristiikkojen mukaan ja keskittyä olennaisiin asioihin testitapauksen noudattamisen sijaan? <br /><br />On kuitenkin totta, että työkalut ja menetelmät pitäisi olla sellaisia, että niillä tuetaan tekemistä eikä niin, että tekeminen painottuu työkalujen käyttöön (ollos työkalu mikä tahansa excelistä QualityCenteriin). Työkalut ovat ihmiskäsien jatkeita, joilla voidaan nopeuttaa ja helpottaa testausta tapauksesta riippumatta. Ne eivät saa hidastaa testausta, koska se aika on pois muulta testaukselta.Pekka Marjamäkihttp://www.blogger.com/profile/00747421405487990206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-88846629575748914882011-06-09T02:57:37.937-07:002011-06-09T02:57:37.937-07:00Asiasta hieman moottorisahaan, mutta olisiko tässä alkamassa 2011 vuoden blogi-ruuhka, joka johtaa väistämättä suomalaisen testausskenen ylösnousuun ja kehittymiseen? Blogaajia on paljon ja kommentoinitakin harrastetaan (ja kommentoinnin lisäksi kirjoitetaan paljon blogimerkintöjä viitaten toisen blogin kommenttiin). Onko joku pitänyt kirjaa aktiivisista blogaajista Suomessa? Miten tämä on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana? Tämä siis off-topic - tai SBTM:n tyyliin &quot;opportunity&quot;.Pekka Marjamäkihttp://www.blogger.com/profile/00747421405487990206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-58688147875662726352011-06-08T08:20:41.243-07:002011-06-08T08:20:41.243-07:00ISTQB ei välttämättä ole ajatuksena paha (vai onko?). Sen jalkauttaminen on vain niin testauksen syvintä olemusta halventavaa, että se herättää (ja sen kuuluukin herättää) närää. Jos ihmisten testaustaitoa oikeasti pitäisi sertifioida (mikä minun mielestäni testaus sertifikaatin idea on), tulisi ihmisten testaustaitoa mitata. Ei ulkolukukykyä, ei-älykästä ajattelua, yhteen muottiin puristamista (tulipas lausehirviö). Toisinsanoen sertifikaatin saa jokainen, jolla on varaa sertifikaatimaksuun ja aikaa lukea syllabuksen tiedot. Vielä huikeampi homma on, jos on rahaa käydä kurssilla, jolla opetetaan kuinka pääset kokeesta läpi! Huomasitteko toistuvan teeman: rahan?<br /><br />Ymmärtääkseni esimerkiksi Java-sertifikaatin tapauksessa kehittäjän tulee osata koodata saadakseen sertifikaatti. Ei osata Java-terminologiaa ja koodaustekniikoiden nimiä. Eikä varsinkaan kielellisiä ansoja tupla-kielloista tai puhtaasti kirjassa kerrotun sanamuodon muistamista. Ei! Serifikaatin saa, jos osaa koodata Javalla taidokkaasti, innovatiivisesti, tehokkaasti ja ennen kaikkea älykkäästi. ISQTB-sertin saa rahalla ja ulkoluvulla.<br /><br />Totuushan on se, että ei se ole tyhmä joka myy vaan se joka ostaa. Harmi vaan, että asiaan paneutumattomat näkevät vain sanan &quot;sertifikaatti&quot; ja &quot;ei sertifikaattia&quot;. Ja suurin osa IT-alan ihmisistä, jotka palkkaavat testaajia näkevät sen juuri näin. SoftwareTestingClubilla on hyvä opas näille ihmisille: http://issuu.com/softwaretestingclub/docs/buildingatestteam<br /><br />Ajatelkaa! Kyseenalaistakaa! Olkaa älykkäitä!Pekka Marjamäkihttp://www.blogger.com/profile/00747421405487990206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-74801328791405016562011-01-31T02:03:22.405-08:002011-01-31T02:03:22.405-08:00Terve Teppo,<br /><br />Olipa kiva yllätys saada uusi blogiteksti taas pitkästä aikaa :)<br /><br />Impostor-syndrome tuli uutena terminä ainakin minulle, mutta pisti ajattelemaan: Minusta se tosiaan näkyy isoissa organisaatioissa tietynlaisena aloitekyvyn puutteena. Ryhtymisrajoitteisuutta. Ei ole uskallusta tai jaksamista ottaa ohjaksia käsiin ja ryhtyä uusiin tulosta synnyttäviin toimiin. Koko ajan on alitajuinen epäonnistumisen pelko persiissä. Silloin tulee tehtyä vääriä asioita ja se tulee kalliiksi firmallekin.<br /><br />Toisaalta kun vauhtiin pääsee, niin itse tekeminen ei ole ongelma. Siinä vaiheessa vaikeinta on todeta, että &quot;tässä on lopputulos&quot;<br /><br />Sama ongelma on minusta sekä softakehityksessä, että testauksessa.<br /><br />Devaaja ei uskalla todeta, että nyt on valmista sillä hän itsekin tietää koodista löytyvän aina virheitä. Valmiiksi toteamista tulee viivyteltyä, kun palaute testaajalta on monesti kylmää kyytiä.<br /><br />Toisaalta testaajan on vaikeaa todeta työ tehdyksi, sillä aina on vaara, että vielä jäi pari kriittistä bugia huomaamatta. Tämän huomaa monesti kun kysyy testaajalta, että mikä on riittävä määrä testausta?Antti Niittyviitahttp://ohjelmistotestaus.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-50205372391095009692010-01-26T03:26:26.586-08:002010-01-26T03:26:26.586-08:00Kommentoinpa vielä vanhaakin tekstiä... En näe ohjelmistotestauksen kenttää Suomessa lainkaan näin toivottomana. Niiden muutamien työkseen puhuvien lisäksi seminaareissa on järjestäin vaihteleva joukko testauksen supersankareita jotka ainakin allekirjoittaneelle opettavat vielä koko ajan uusia asioita. Testauksen osaamisyhteisön puitteissa toimii erilaisia pienryhmiä, viimeisimpänä eilen käynnistimme kahdeksan kokeneen ja edelleen kokevan testauspäällikön keskinäisen oppimisen ringin.<br /><br />Etsitään kanavat ja pannaan pyörät pyörimään. Blogikulttuurin herättelyyn mennee vielä hetkinen.Maarethttp://www.blogger.com/profile/10362873485942008515noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-67169102037627932442010-01-14T04:05:37.248-08:002010-01-14T04:05:37.248-08:00Odotuksien mukaan näitä tutkimustuloksia julkaistaan. Se on totta. Odotukset kertovat siksi paljon siitä mitä testauksesta halutaan kuulla ja mihinkä tieteelliseen &quot;lokeroon&quot; kuuluvana testaustutkimusta pidetään.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-76817022195875330272010-01-14T03:50:40.768-08:002010-01-14T03:50:40.768-08:00Joko minulla ei ole käsitystä siitä mikä on hyvä palkkataso, tai muuten vaan omaan vääristyneen maailmankuvan. Tunnen paljon &quot;pienipalkkaisia&quot; testaajia, mutta tunnen myös paljon testaajia jotka saavat yhtä kovaa tai kovempaa palkkaa kuin toteuttajat samoissa projekteissa. Ja edelleen testaavat. <br /><br />Organisaatioissa on eroja ja en ole luopunut toivosta yhdenkaan suhteen. :) Onpa niitä eroja toki testaajissakin. <br /><br />Jos jotain yhdistävää tekijää niille parempipalkkaisille tunnistan sekä toteuttajissa että testaajissa, se usein liittyy omassa huoneessa viihtymiseen niiden omien vastuiden kanssa.Maarethttp://www.blogger.com/profile/10362873485942008515noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-83436302838411018922010-01-14T03:35:01.434-08:002010-01-14T03:35:01.434-08:00Tuntien edes hiukan ko. tutkimusporukkaa, on tätä lukiessa kieltämättä fiilis että tiedonvälitystä siitä mitä oikeastaan Suomessa yliopistoissa testauksen osalta tutkitaankaan ehkä tarpeellinen. SoberIT:n tutkimusryhmät ovat olleet erinomaisen poikkitieteellisiä ja sieltä on ainakin jossain välissä löytynyt ihan niitä kaivattuja humanistisempien tieteiden edustajiakin. <br /><br />Akateemisen maailman tutkimuksen haasteena on ymmärtääkseni julkaisut ja siihen liittyvät odotukset. Vaikka tutkimus menetelmiltään olisikin laadullista (tätäkin tiedän Itkosen Juhan ja porukoiden tekevän), se pitää hyviin lehtiin ja konferensseihin usein pukea vähintään puoliksi kvantitatiiviseksi. Blogeihin ja niiden kommenttehin voi kirjoitella mitä vaan, mutta sillä perusteella ei määräydy akateemisen puolen rahoitus, vaan vaaditaan &quot;peer reviewed&quot; lehtiä ja konferensseja. <br /><br />Hyvää matskua syistä löytyy testauksen koulukuntien analyysistä, a&#39;la Bret Pettichord. Akateemisesta maailmasta, etenkin testaustietoa julkaiseva osa, uskoo testauksen olevan matematiikkaa. Lienee syynsä siihenkin että Cem Kanerin akateemiset pisteet artikkelein mitattuna eivät taida olla mitenkään korkealla, vaikka testaajana kaveri pääsee kyllä aika monella seurattavien listalle.Maarethttp://www.blogger.com/profile/10362873485942008515noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-70161523519203868532010-01-14T02:27:18.036-08:002010-01-14T02:27:18.036-08:00Tutkimus oli lähtökohdiltaan parempi kuin moni muu. Tulokset olivat rohkaisevia, vaikka vertailussa olivat opiskelijaryhmät ja pieni open-source työväline. Bolton ei tuonut tätä puolta niin vahvasti esille.<br /><br />Tutkimus osoittaa että tutkivassa testauksessa voi olla ideaa. Mutta se on edelleen perinteinen tilastollinen vertailututkimus kahden tekniikan ulkoisen tehokkuuden välillä. Bolton sanoi tutkimuksen olleen kvantitatiivinen arvio testauksesta. Testaus ja tutkiva testaus on taas kvalitatiivista arvioita tuotteesta. <br /><br />Määrällisesti laskien et pääse selville siitä mitä tapahtui testaajien päässä, työympäristössä, organisaatiossa tai esimerkiksi myöhemmin regressiotestauksen kohdentamisessa. Tietomassasta et laskemalla tiedä missä mielessä löydetyt, huomioidut viat olivat merkityksellisiä testaajien kontekstissa ja mitä ne opettivat yksilöille tulevaisuutta ajatellen.<br />Nämä asiat ovat puhtaalle tekniikan alan tutkimukselle haasteellisia. Ne kuitenkin kertovat paljon enemmän tutkivan testauksen hyödyistä.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-30165201464514746232010-01-14T01:13:43.142-08:002010-01-14T01:13:43.142-08:00Luitko alkuperäisen tutkimusartikkelin? Tutustuitko niihin suuntiin, joita viittaamasi tutkijat silloin &amp; sen jälkeen seurasivat?<br /><br />Jotenkin alkup. kirjoituksestasi näkee että et... ideanahan oli - ja on edelleenkin - juuri tuoda mukaan kaipaamiasi näkökulmia...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-18114754484557437002010-01-12T13:12:05.416-08:002010-01-12T13:12:05.416-08:00En kutsu testaukseksi esimerkiksi ohjelmistokehittäjän tekemää oman työn tarkistamista. Se on kyllä laadunvarmistusta, mutta ei sellaista, jossa on tarkoitus aktiivisesti etsiä uusia näkökulmia ja kritisoida tehtyä tuotetta. Pikemminkin se kuuluu työvaiheisiin, joissa tarkistetaan, että se mitä meillä ohjelmiston rakentajilla oli alussa mielessä ja tietysti mielestämme myös paperilla, on toteutunut. <br /><br />Testauksessa taas tämä sopusointuinen näkökulma yritetään murtaa ottamalla esiin näkökulmia ja asioita, joita tähän mennessä ei ole pohdittu.<br /><br />Testauksessa korostuu siksi ongelmanratkaisukyky, luovuus ja sosiaaliset kyvyt. Testausta ei voi teknisesti mallintaa, koska siinä etsitään aina vastausta kysymykseen: mitä nykyiset mallit eivät vielä mallinna. <br /><br />Tekniset apuneuvot ja taidot ovat aina vain tuki testaajalle. Ne eivät luo uuden löytämiseen tai ryhmätyöskentelyyn tarvittavaa luovuutta, mutta voivat auttaa yhtenä osaavan testaajan työvälineistä. Tietoturvatestaus on tästä hyvä esimerkki.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-84835203398388225192010-01-12T10:57:21.733-08:002010-01-12T10:57:21.733-08:00Käytettävyyspuolella psykologia on mukana melko hyvin ainakin sen mukaan, mitä yliopistossa käli-kurssilla opetettiin. Muissa testausosissa ei taida niin olla.<br /><br />Toisaalta testauksessa on myös hyvin teknisiä osia. Esimerkiksi tietoturva, suorituskyky ja automaatio vaativat paljon teknistä ymmärtämystä. Pitäisi varmaan tehdä hienojakoisempi palastelu termille &quot;testaus&quot;, että voitaisiin miettiä, missä &quot;tesausta&quot; voi tutkia.Temehttp://www.blogger.com/profile/06665893868327295798noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-27992395225399627942010-01-12T07:22:12.296-08:002010-01-12T07:22:12.296-08:00Hyvä kysymys!<br /><br />Tietojenkäsittely on pitkälle teknistä puuhaa. Se ei riitä testauksessa pitkälle. Keskimääräisen testaajan kohtaamista ammattihaasteista ehkä 80%-90% on sellaisia, ettei tietojenkäsittelyn menetelmät niihin auta. <br /><br />Testaustutkimukseen pitäisi saada lisää sosiaalitieteitä, psykologian tutkimusta ja muita tieteitä jotka liittyvät ihmisten käyttäytymiseen ja ongelmanratkaisuun.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-74767242835673810162010-01-10T22:15:46.659-08:002010-01-10T22:15:46.659-08:00Missä testausta pitäisi sinusta tutkia, jos sitä ei tutkittaisi tekniikkagurujen luolassa? Ja onko yliopiston tietojenkäsittely tekniikkagurupaikka? <br /><br />Jäin miettimään testauksen luonnetta ja tällä hetkellä taidan todeta, että Testaus = x * Tekniikka + y * Luovuus. x:n ja y:n painoarvot riippuvat mitä ja miten testataan.Temehttp://www.blogger.com/profile/06665893868327295798noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-67871818297353411112010-01-05T02:41:22.406-08:002010-01-05T02:41:22.406-08:00Tietoturvaymmärryksellä löytää monia funktionaalisiabugeja ja hassuja juttuja. Varsinkin web-sovelluksissa tietoturva-aukoista löytyvät parhaat show-bugit. Cross site scripting - en ole montaa web-sovellusta, josta sitä en ole löytänyt - tuo ruudulle ylimääräistä tavaraa. Se on kiva näyttää kehittäjälle/projektipäällikölle/asiakkaan muulle edustajalle/jne. Sellainen löytyy monesti nopeasti ja melkein voisi vetää live-esityksenä.<br /><br />(Koileppa seuraavalla kerralla käyttämäsi webkaupan haku-ominaisuutta. Maagiset merkit: &#39;, &quot;, &gt;, \&#39;, \&quot; )Temehttp://www.blogger.com/profile/06665893868327295798noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-5223446947730733002010-01-05T00:58:26.831-08:002010-01-05T00:58:26.831-08:00Samaa muuten olen pohtinut. Itse tykkään kirjoittaa, joten kirjoitan paljon, mutta ne ovat rajoitetulle yleisölle (=työnantajalle). Miten saisimme avointa testauskeskustelua? Ei hajuakaan. Minkälaista avoin keskustelu olisi testauspiirissä? Keskutelufoorum? Tulisiko siitä tarpeeksi massaa? Testaus Osy:n lista ainakin on hiljainen, joten en ole varma, tulisiko suomalaista keskustelua, vaikka oliskin ei-Yahoo-foorumi sille. <br /><br />Toisaalta eivät nuo englannin kielisetkään keskustelut hirveän vilkkaita ole. Onko jopa testaajien globaalissa kulttuurissa keskustelun puute vallitsevana? En tiedä. <br /><br />Tähänkin blogiin törmäsin vahingossa. Kiitos. Pitää tutustua huomattavasti paremmin paremmalla ajalla. Kuitenkin jo nopealla etusivun lukaisulla on hypännyt naamalle pari kiinnostavaa aihetta.Temehttp://www.blogger.com/profile/06665893868327295798noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-11326405276242883302010-01-05T00:50:24.857-08:002010-01-05T00:50:24.857-08:00Tämä on mielenkiintoinen tilanne. Meiltä testaajilta odotetaan paljon, meille annetaan vähän. Projekteissa yritän tuoda asiakkaalle näkyviin erilaisia ja laajempia mahdollisuuksia. Jos hommana on &quot;tee automatisointi&quot;, samalla yritän käydä läpi ainakin testidatan laadun ja ehdottaa parannuksia siihen. Kun pitää ottaa pieni breikki automaation näpertämisestä, hakkaan testaus-scopen ulkopuolelta jotain pientä, lyhytaikaista testausta (esim. tietoturvatestausta), jolloin löytyykin monesti aivan uudenlaisia bugeja. Sen jälkeen myös asiakkaat haluavat kuunnella, kun on pystynyt osoittamaan, että testaajalla on näkemystä asiakkaan tarpeista, joita asiakas ei ole osannut pyytää.<br /><br />Rohkeasti viemään omaa näkemystä myös eteenpäin ihan käytännön esimerkeillä. Mitä näkyvämmin se onnistuu, sitä helpommin se menee läpi. (Niin ja asiakas voi olla oikeasti asiakas kuten minulla konsulttina, tai sitten työnantajan projektipäällikkö, tuotepäällikkö, kuka nyt ikinä istuukan tehtävien päällä ja jakelee niitä altaan.)Temehttp://www.blogger.com/profile/06665893868327295798noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-47232198124203256532009-10-30T04:18:47.103-07:002009-10-30T04:18:47.103-07:00Tervehdys,<br /><br />Tuo interaktiokäyttäytyminen on itseasiassa aika jännä juttu. Itselläni tulee päivittäin vastaan tilanteita, joissa käyttöliittymän näpyttelyssä tulee otettua ns. varman päälle.<br /><br />Softatestausta tehneenä tiedän, että ongelmia saattaa tulla liian vikkelästi toimiessa. Esim kortin syöttö automaattiin ja tunnusluvun näppäilyn aloittaminen samalla hetkellä kun kyselydialogi heilahtaa ruudulle saattaa viedä ikäviinkin lopputuloksiin.<br /><br />Suorituskyky ja nopeus ei ole koskaan ollut näiden järjestelmien valtti ja siksi tulee pidettyä omien iteraktioidenkin kanssa tarpeettomia viiveitä. Varman päälle siis :)Antti Niittyviitahttp://www.blogger.com/profile/05242129788621377636noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-28127934914676806412009-10-15T05:14:38.896-07:002009-10-15T05:14:38.896-07:00Hi Teppo,<br />I respect your view and intentions. It is so true that using one&#39;s own native language captures a lot more information when compared to any secondary language.<br /><br />I am really glad to know you want to do so much good in testing for Finland. <br /><br />Regards,<br />Parimala Shankaraiah<br />http://curioustester.blogspot.comParihttp://www.blogger.com/profile/15304352526906191995noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-52803364063762092082009-10-15T05:06:32.155-07:002009-10-15T05:06:32.155-07:00Most of material here, is dealing with software testing atmosphere in Finland. My intention is to translate some of texts, but mainly I&#39;m trying just to encourage people to use their own native language when dealing with software testing issues. That&#39;s because I&#39;m thinking that software testing is a complicated topic that relates to psychology, sosiology and to plenty of other sciencies and I think that most of us are unable to speak about these issues with their secondary language. At least we cannot reach the same level of argumentation if we won&#39;t use our native language.<br /><br />Of course, if we leave this topic only to academics or to fluent consultants or if we use only common computer science jargon, then plain english may be enough. But then we will miss most of the good opinions that real practitioners of the field have.Teppo Heikurinenhttp://www.blogger.com/profile/11298903134202758098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6489771810118512790.post-61787896805937180052009-10-15T04:36:40.885-07:002009-10-15T04:36:40.885-07:00Hi,<br />Is there any english version of this blog?<br /><br />Thanks,<br />Parimala Shankaraiah<br />http://curioustester.blogspot.comParihttp://www.blogger.com/profile/15304352526906191995noreply@blogger.com